Hymy hyytyy kuitenkin nopeasti, tama kolmen tahden hotellimme.. yhden antaisin Suomessa... ei mikaan ole mennyt niin kuin pitaisi. Eika asiaa helpota naiden kielitaidottomuus. Huoneiden lattialampotila on lahella viitta, kahdessa huoneessa ikkuna ei pysy kiinni, naatte myohemminen meidan laadukkaan patentin jolla korjasimme toisen ikkunoista. Alppipojilla surullisesti huonompi tuuri, Timppa lahti hakee kolmannen kerrokseen huoneestaan kaljaa ja sattu vilkasee mennessa toiseen kerrokseen, kaytavalla vesilammikko, ei mitaan, matka jatkuu ylospain. Paasee sinne huoneeseen nii lattialla on kolme senttia vetta ja luonnollisesti kaikki tavarat litimarat. Patteri oli niin sanotusti rajahtany. Sekasorto oli valmis. Ja kun niiden uudessa huoneessa ei lukko toimi, ei enaa jaksettu valittaa(seka pisteilla, etta ilman) vaikka siella oli passit jne. Aivan sama. Mutta on hyva etta meilla on yhteensa kolme huonetta, voidaan taydentaa toisten puutteita.

Ihmeellisia ihmisia nama italialaiset, viinaa myydaan supermarketissa, mutta niita supermarketteja ei oo missaan, tai ehka on, mutta ku eihan nama osaa neuvoa tieta sinne. No loydettiin kuitenkin yks ihan kohtuullisen matkan paasta ja ollaankin kiitettavasti kannettu sielta halpaa kalijaa. Ja viinaa. Hirvilimpparipullo, 8€, kelepaa.

Heti lauantaina etsittiin paikallinen yokerho.. eihan tanne olla tultu hotellille hillumaan, eika taalla viitsis edes kauaa kerrallaan olla.. 25e sisaan, 10e drinkit, hyvin sopii joo meidan lomabudjetteihin. No maksettiin sit 70e uuden vuodenbilelipusta.. ja paastiin silla lauantainaki sisaan, jotain saastoa muka tehtiin, silti, aivan tolkuttoman hintanen lippu. Ja eilen oli drinkitki 15e, onneks saatiin drinkkiliput, ei voinu juoda ku sen yhden, ei vaan oo rahaa. Senhan tietaa ku baari on taynna ihmisia, ei siella oo kivaa enaa.. lahdettiinki sit Jarin kans pois joskus puoli yhden aikaan, otettiin taksi Duomolle, Milanon keskustorille, siella oli niin paljon parempi tunnelma. Vaikka joutukin pelkaa koko ajan raketteja, surutta niita vaan heittelivat ihmisjoukon keskelle, kuinkakohan moni kuoli.. tormattiin myos yhteen suomalaisporukkaan, niiden kanssa sit hengailtiin jonkun aikaa. Mukavia kavereita.

Taalla on kylma, ja nyt mun kurkku on kipee..

Lisaa myohemminen,

Jenni & 6 pienta kaapiota yrittavat paasta huomenna kotiin.

Puuduttavan, uuvuttava ja raskas kotimatka takana. Laukun purkamiset jääköön huomiseen. Frendejä, irccaamista ja nukkumista tiedossa.

Oon väsyny.

Mutta kiva olla kotona.

Viimesia hetkia nauttia kaukomaan ihanuuksista, vaan kylla sita odottaa jo aavistuksen kotiinlahtoakin. Viimeisen taydellisen aamiaisen jalkeen, joka jai vajaammaksi kuin yleensa, mitas eivat tarjonneet patonkia eika grillattuja tomaatteja,  suuntasimme suoraan altaalle, viimeista kertaa. Ja kyllahan luonoaiti meita hellikin. Muutamia poutapilvia, kevyt tuulen vire ja lampoasteita varmaan sata. Laatat varpaiden alla suorastaan polttavan kuumat. Mut ei voi valittaa. Taydellinen paiva ilman puolesta ollut kylla.

Manikyyrit ja pedikyyrit otettu, rusketusraidat hankittu, 621 batia viela tuhlaamatta, tuliaiset ostettu, matkalaukkukin melkein pakattu. Mitas tassa enaa tekis. Vettakin alkoi sataa nii ei voi ulkona maata.

Bonsaikin voi hyvin. Hyva hyva. Eipa silla etta oisin hetkeakaan epailly etteiko parjaisi Anskun hellassa hoidossa.

Eipa tassa, ritari assa, osaa enaa mitaan uutta kertoa. Ikava on kova. Frendeja, oikeita ja sita tv-sarjaa, omaa sankya (taalla on ihan kammottava, kova ku kivi), saunaa, kunnon suihkua, ruokaa, pyykinpesukonetta, hyvaa vetta, lapparia.. jne :)

Ansku, nahdaanhan sunnuntaina, joohanjoohanjoohan?

<3

Kenelle ma tata nyt kirjotan ku Hanna meni mokille?

Aamulla herattiin taas normaali vointisina, sinansa ihan hyva. Ettei menny loppu loma pilalle. Mahtoi olla vaan auringonpistos. Tai jotain sellasta. Grillaamiset jatettiin vahan vahemmalle ihan suosiolla ja puolilta paivin lahdettiinkin laheiseen norsukylaan :) About tunnin mielenkiintoisen ratsastusretken jalkeen olo oli kuin lapsella jouluaattona lahjojen aukaisun jalkeen. Taas tuli koettua uutta ja mahtavaa. Aavistuksen pelottavaa se oli valilla, alamaet ei oo kivoja norsun selassa. Istuttiin ihan tukevan tuntuisessa korissa, kaks mahtui aina yhteen, mutta kylla se silti tuntui vaappuvan puolelta toiselle siina hitaassa menossa. Eika ne uudet kokemukset siihen loppuneet. Retken jalkeen meille oli norsushow, jossa vauvanorsu ja vissiinkin sen aiti, tanssivat, soittivat huuliharppua ja heilutti hulahulavannetta karsalla. Rehkimisesta palkitsimme norsuja banaaneilla, ne puolestaan marilla suukoilla poskelle. Ihan vaan yllattaen puun takaa tuli karsa kohti naamaa. Alkuhammennyksen jalkeen se oli tosi sopoa. Ja markaa.

Kun norsuista toivuttiin, hetken aikaa kaytiin virkistaytymassa uima-altaassa ja varjossa loikoilemassa, valipalalle nama lansimaalaiset turistit suuntasi makkariin. Alkaaka kiinnittako huomiota epaolennaiseen vaan tahan seuraavaan. Ovi aukastiin, siis sen makkarin, tarjoilija ohjasi meidat poytaan ruokalistan kanssa. Kylla. Otti tilauksen ja tarjoili ruuat poytiin. Tallaista kohtelua sai vain turistit. Paikalliset joutu hakee ite tiskilta. Myos roskat ne vei meidan puolesta. Ihime hommaa. En valita.

Kasi ylos kuka ei tienny veden olevan markaa. Tanne tuli vahan aikaa sitten oikeen kunnon Blondi uuden aviomiehensa kanssa haamatkalle. Suomalaisia siis. Ja ihan tosi, se meni altaaseen ja suorastaan huusi: "taahan on ihan markaa!", hetkinen, se on vetta, sen kuuluu olla markaa. Meidan paivan kohokohtia on ne kun ne tulee altaalle tai missa tahansa niita nahdaankin. Taallahan paikalliset kiittaa nostamalla kadet vastakkain kasvojen korkeudelle ja kumartaa pienesti. Eivatka ne tykkaan jos turistit tekee niin ku harvoin osaavat sen oikein. No taa blondihan tietenkin kumartelee jos joka valissa, ja aivan miten sattuu. Myotahapean tunne on mita suurin. Ja sen aviomies. Kunnon egostelija, paarynat kainaloissa kulkee menee, ja ui rolex kadessa. Ja rintalihakset on isommat ku paikallisten naisten tissit. Mika on arsyttavaa, koska taalla ois vaikka mita ihania alusvaatteita mutta ku eihan ne mahdu. Samaten kengat, mika siina on etta ei turistikohteissa voi olla yhta numeroa suurempia kenkia viela,

miksei.

Maanantaina tentti.

Tanaan ala leikkaa mitaan, tuottaa se huonoa onnea. Monet partureistakin sulkevat ovensa taalla.

Eilen ja tanaan ollaan sitten harrastettu ihan tosissaan grillaamista, ei sita mita tehtiin vappuna torin rannassa, kylla te tiedatte. Ilmat mita hienommat. Tanaan ei edes oo satanu vetta niin ku se yleensa ruukaa tehda illan suussa. Eilen kun se sade alkoi ja hetken aikaa pyorittiin vailla tekemista paatimme ottaa taksin Cha-Amin suureen tehtaanmyymalakompleksiin, missa huippumerkkien valmistajat myyvat tuotteitaan pilkkahinnoin. Mukaan tarttui muutamia puseroita. Niita tarvii aina. Sen jalkeen kaytiin syomassa tuossa hotellia vastapaata. Soin maittavan pippuripihvin, koituikohan se kohtalokseni. Koko taman paivan mahassa kiertany, poltellu ja kouristellu. Eika tunnu mikaan auttavan. Etta piti sitten tanne tulla sairastelee. Sen verran pakko illalla ryhdistaytya etta yomarkkinnoilla lahtea kaymaan. buranaa nassuun ja menoks, en oo sita viela kokeillu.

Eilisiltaa istuttiin viela jatkien huoneessa, meidan uus kouvolalaistuttavuuskin oli. Opetti mainion korttipelin.

Tanaan tuskaisen aamupalan jalkeen poljana piti viela raahautua altaalle viideksi tunniksi, olipa jarkevaa. Tehty mika tehty. Ehkapa siina sai varia pintaan. Jotain hyotya edes. Sit viimein tajusin lahtee huoneeseen lepailee, nestehukkaakin varmaan karsin, nukahdin ja nukuin maketa kahden ja puolen tunnin paikkarit. Aitin heratyksen jalkeen kampesin sangysta ylos ja tulin tata kirjoittelee.

Tuo ihminen jolta pitaa aina tata nettiaikaa ostaa, alko kyselee oonko tullu poikakaverini kans tanne. Sanoin ettei oo semmosta ja selitin keta meita taalla on. Heti rupes kyselee etta no miksei oo, mita ma oikein odotan. Kysy myos sahkopostiosotetta peraan. Eih.. Nii siis olihan taa ihminen mies henkilo :D

Loysin ihmeparannusaineen auringonpolttamiin. Yhdessa yossa parani. 100% Aloe Vera geeli.

Isan paivakirjat on mahtavia, tai ainakin Jari Tervon. Oon nauranu aaneen altaalla sita lukiessa, muita aavistuksen arsyttaa. Aitin vuoro lentokoneessa. Ma saan kaivaa itv-muistiinpanot esiin, jeejee, niistakin kolmasosa unohtu kotiin.

auauau

Sunnuntaiaamun aikaisen heratyken ja aamiaisen jalkeen bussi starttasi kohti Thaimaan paakaupunkia, Bangkokia jossa meita odotti opastettu kaupunkikierros ja sen jalkeen vapaata olemista aina maanatai-iltapaivaan saakka.

Kuinka iloinen voikaan olla suomalaisuudestaan. Nahtyaan sen kaiken kurjuuden ja ankeuden mista taalla karsitaan. Kaupunkikierroksemme alkoi temppelista, jonka nimea en enaa muista.Buddha-patsaita satoja, pienia muurin sisalla vieri vieressa, ja niin isoja jotka on ensi asetettu paikoilleen ja sen jalkeen rakennettu seinat ymparille. Jokaisella patsaalla oma merkitys, jokaisen luona kaytiin pyytamassa suuremmilta voimilta eri asioita. Suurin patsaista oli 50m pitka, kyljellaan makaava buddha. Sanoin kuvaamaton. On mulla kuvia :) Sita vaan ei voi nain kasittaa kuinka suuri se on.

Temppelin jalkeen jatkoimme matkaa noin 40-paikkaisella veneella jonka lahto- ja paatepysakki oli suurehkon Bangkokin lapi kulkevan joen varrella, itse matkaa teimme pienissa kanavissa pitkin Bangkokia. Siella sai nahda oikeaa Thaimaalaisen elamaa, en vaihtaisi omaani. Liikenne taloihin tapahtui kasittaakseni niiden kanavien kautta, suurimmaksi osaksi. Posti tuotiin veneella, roskat haettiin veneelle, jos haettiin. Oli niita siella kanavissakin jonkun verran. Muutenkin se vesi oli ihan ruskeaa ja vesihyasinttien valloittamaa. Yhdesta sellaisesta kasvista tulee kuulemma melkein kaksisataa uutta. Haittakasvi, joka on yritetty ottaa hyotykayttoon. Talot siella kanavien varrella oli suurin osa ihan kammottavia morskia, en astuisi jalallakaan sellaiseen, tieda mista kohtaa tipahtaisi lattia alta. Laiturit oli joissakin aivan lahonneita, ja en halua edes ajatella niiden viemarijarjestelmaa. Taitaa joki olla houkuttelevan lahella. Olihan siella sitten niita upeita, valkoiseksi muurattuja palatseja niihin morskiin verrattuina. Mutta kylla jako meni varmaan 85-15.. Mika oudointa. Suurimmassa osassa niista karmeista hokkeleista tuntui kuitenkin olevan tv. Eika edes valttamatta kovin huono tv. Sunnuntaina kun kierrosta tehtiin niin suurin osa vietti paikallisista vapaapaivaa ja nainollen siella katseltiin paljon televisioita. Myos jonkun verran tietokoneita vilahteli. Kummallista. Eiko ennemminen kannattaisi rakentaa kattoa paansa paalle kuin hankkia tv ja tietokone. En kasita.

Thaimaassa ei tunnu olevan minkaanlaista keskiluokkaa, on koyhat ja rikkaat. Ja mika surullisinta, koyhia on paljon enemman. Taalla ei myoskaan tunneta minkaanlaista sosiaaliturvaa, ei opintotukia (en enaa ikina valita meidan tuesta), aitiyspaivarahoja, tyottomyystukia, eika palkallista kesalomaa! Ainoat vapaapaivat mita tyota tekevan on ns. pakko saada on juhlapyhat. Tuntuvat kylla viettavan jos jonkinlaista kissanristiaista, ja jos pyhapaiva sattuu viikonlopulle, siita saatava lomapaiva siirtyy maanantaille. Onhan se jotain.

Veneajelun jalkeen soimme lounaan kiinalaisessa kaupunginosassa. Oli hyvaa. Sen jalkeen siirryimme hotellille viemaan tavarat ja suuntasimme kohti Bangkokin suurta ostosparatiisia! Ansaitsee oman kappaleensa.

MBK, Siam Central, Central World, Siam Paragon(?), Discovery central. Tavaraa niin paljon ettei tieda mihin olisi katsonu, kenkia tuhansia pareja, laukkuja pinoittain. Mukaan tarttui housut, kengat, muutama laukku, tuliaiset tietenkin... jotain ehka mita en nyt muista. Kerroksia yhteensa noissa ostareissa varmaan 30. Liikkeita tuhansia, jo pelkastaan MBK:ssa 1500.Eihan sita vuorokaudessa ehdi kaikissa kaymaan ku pitaa nukkuakin. Ja ei ne oo yota myoten aukikaan. Rikas mies jos oisin... ainoa pieni miinus, lansimaalaisuus, ollaan vahan liian isoja ihmisia naiden vaatteisiin ja kenkiin. Muutamissa kenkapuutiikeissa nauroivat ku pyysin kokoa 40. Joka sekin oli monessa paikkaa liian pieni koko. Vaatteista puhumattakaan. Mutta ei auta itku markkinoilla.

Ihme palveluintoisia nama thaimaalaiset, kovasti haluavat kantaa hotellipojat laukkuja, mehulasi taytetaan aamiaisella aina kun tyhja.. Ja eilen Bangkokilaisessa ravintolassa jopa ruokaliina laitettiin syliin puolesta. Ei oo suomalainen tottunu tallaiseen.

Huomenna meen kampaajalle, vahan jannittaa. Mutta pakko, monta kertaa halvempaa taalla ku Suomessa.

Veera, sun aurinkolasit tuottaa harmaita hiuksia, kavin kolmessa mango-liikkeessa eika missaan oo niita. Ja kysyny varmaan kymmenesta silmalasikaupasta voiko niita korjata, ei voi. Luovutan, ostin jo jotain muuta :) Muuten onkin myos kaikki muutkin tuliaiset loytyny jo, oon kerrankin ihan tyytyvainen valintoihini. Olkaa sitten tekin :)

Jos oot syntyny keskiviikkona, on sulla huono onni matkassa. Pukeudu vihreaan. Niin naa kaskee.

Ei oo nalle karkit jaettu tasan.

Aamiaisen jalkeen hetken ehti maata auringon alla, vesiaerobickin melkein kokonaan kunnes se alkoi. Nopeammin kuin koskaan. Ja sitahan tuli. Tuli ku vanha kansa sanoo, saavista kaataen, ei eteensa nahny. Ja sitten se loppui, vajaassa kymmenessa minuutissa, yhta nopeasti kun alkoikin. Ei otettu riskia etta alkais kohta uudestaan vaan lahdettii aidin kans shoppailee Market Villageen. Mukaan tarttui pusero, laukku ja ja.. jotain pienta tarpeellista. Takas kun Hiltoniin paastiin ja saatiin bikinit paalle etta takas altaalle nii eikohan hississa huomattu etta taas tulee vetta. Reilukerho. Ja nyt oonkin tassa.

Seurueen jatkat on tehny tuttavuutta toissapaivana tanne saapuneen suomalaisperheen pojan kans, onhan se kiva kun saa uutta seuraa. Vahan vaihtelua.

Kuten jo todettua taalla kaikki on erilaista. Unet varsinkin. Oon nahny mita kummallisempia unia ihmisista joita en oo tavannu vuosiin tai edes miettiny niiden olemassa oloa. Mista se johtuu. Sit ne asiat niissa unissa oli semmosia et ne on tavallaan tapahtunut joskus. Miksi. Suolapurkista viela peraan. Missa Hanna kun tarviin sen lohduttavia sanoja. No kuka tanne on itsesaalissa tullut rypee. Taidan siirtya poikien seuraan ja harrastaa sosiaalista kanssakaymista.

Sokerointi kannattaa, oikeasti!

Sain kyydin.

Aamulla liian aikaisen heratyksen jalkeen bussi starttasi kohti etela-thaimaata jossa meita odotti snorklausreissu Ko Tha Lu, ehka oikein, ehka vaarin, saarella. Ja tottahan se oli, kuin akvaariossa ois ollu. Hairitsi vain pilveen mennyt aurinko joten pinnan alla ei ihan niin hyvin nahnyt mutta olihan siella hienoja kaloja ja koralleja.Syotimme myos banaaneja tiikerikaloille, muistaakseni ne oli sen nimisia. Ihan kadesta tulivat syomaan, en valehtele kun sanon etta sadoittain oli. Kyllahan ne varpaista nipisteli myos ja poikia aavistuksen pelotti loysat uimashortsit mutta ilman osumia saastyttiin. Sitten se vesisade alkoikin, ja sitaha tuli. Tiedan nyt oikeasti milta Masista, Sennasta, tai kenesta tahansa muusta koirasta tuntuu sateella. Ei kiva.

Tuolla reissussa menikin koko paiva. Matkaa taitettiin siis ensin bussilla reilu 200km suuntaansa. Ilman teknisia ongelmiakaan ei ihan valtytty. Rankkasade kasteli bussista jotain, minka vain mekaanikot tietaa, ja eihan se meinannu startata sielta pois pain. Ja kasittaakseni vaihteiston kanssa oli ongelmia myos matkan varrella. Jakoavain kateen ja paikkailee. Paastiin kuin paastiinkin takas Hua Hiniin. Nalkaisina, markina ja vasyneina.

Huomenna taas lohoilya ja grillaamista, voimien kerailya sunnuntain Bangkokin reissua varten. Siella ollaankin seurueemme naisvaen kanssa (miehia ei edes kysytty mukaan) yksi yo. Joten voipi olla etta paivan katkos tahankin sitten tulee. Kylla sa Hanna selviat :) Ehka sielta loytyy se lemmikkielain kauppa. Pitaa ottaa selvaa.

Kuten sanoin, olen nalkainen. Syomispuuhat ja sit peiton alle kattoo Disney Channelia :)

Kortit meni postiin. Odottakaa omianne.

Sadepisarat ovat paljon suurempia kuin Suomessa. WC:n ovet jatetaan yleensa auki. Samoin kansi. Ensin juodaan tilattu drinkki, sitten maksetaan. Autoa ajetaan eri puolella tieta. Rattikin toisella puolella. Kaikesta pitaa tinkia, jos maksaa tayden hinnan markkinoilla, myyja loukkaantuu. Vesisade alkaa ennen ku ehdit sanoa batman. Ja loppuu yhta nopeasti. Otokat on isompia kun Suomessa. Ja rumempia. Hississa rampytetaan nappia joka sulkee ovet nopeammin etta paastaan akkia jatkaa matkaa. Hotellihuoneet siivotaan epaloogisessa jarjestyksessa. Kaikki aivan vaarin pain taalla.

Krapulakin on erilainen.

Ensimmainen oikea lemmikkikoira havaittu, taytyy siis olla jossain liike mista sen panta ja remmi oli ostettu.

Tama torstai pyhitettiin vain ja ainoastaan lohoamiselle. 6 tuntia altaalla, mitattomaksi jaaneen aamiaisen jalkeen. 1+1=2. Sitten tuli se paivan sadekuuro ja tassa ollaan. Postissa pitaa viela kayda illalla mutta muuten en aio tehda mitaan. Saastan voimia huomiselle snorklausreissulle, siina meneekin koko paiva. Palaneet olkapaat on parantuneet lahes kokonaan, kiitos eilisen jolloin jatettiin grillaamiset valiin. Eilen testattiin myos paikallinen kalaravintola tai siis yksi niista. Otin naudanlihaa valkosipulilla ja pippurilla, oli hyvaa.

Kyytitarjouksia otetaan edelleen vastaan, puhelimella tai milla vaan. Kuka vaan. Mun taytyy paasta kotiinkin joskus :) Jos vaikka joku kaipais.