tiistai, 1. tammikuu 2008

kolme tahtea Milanossa

Kun serkkupoika soitti ja kysy lahdenko viettaa uutta vuotta Milanoon, ei sita tarvinnu kauaa pohtia. Perjantai, kun Raynairin kone vihdoin tunnin myohastymisen jalkeen saapui Milanoon, oli tama sekalainen seurakunta onnesta sekaisin.

Hymy hyytyy kuitenkin nopeasti, tama kolmen tahden hotellimme.. yhden antaisin Suomessa... ei mikaan ole mennyt niin kuin pitaisi. Eika asiaa helpota naiden kielitaidottomuus. Huoneiden lattialampotila on lahella viitta, kahdessa huoneessa ikkuna ei pysy kiinni, naatte myohemminen meidan laadukkaan patentin jolla korjasimme toisen ikkunoista. Alppipojilla surullisesti huonompi tuuri, Timppa lahti hakee kolmannen kerrokseen huoneestaan kaljaa ja sattu vilkasee mennessa toiseen kerrokseen, kaytavalla vesilammikko, ei mitaan, matka jatkuu ylospain. Paasee sinne huoneeseen nii lattialla on kolme senttia vetta ja luonnollisesti kaikki tavarat litimarat. Patteri oli niin sanotusti rajahtany. Sekasorto oli valmis. Ja kun niiden uudessa huoneessa ei lukko toimi, ei enaa jaksettu valittaa(seka pisteilla, etta ilman) vaikka siella oli passit jne. Aivan sama. Mutta on hyva etta meilla on yhteensa kolme huonetta, voidaan taydentaa toisten puutteita.

Ihmeellisia ihmisia nama italialaiset, viinaa myydaan supermarketissa, mutta niita supermarketteja ei oo missaan, tai ehka on, mutta ku eihan nama osaa neuvoa tieta sinne. No loydettiin kuitenkin yks ihan kohtuullisen matkan paasta ja ollaankin kiitettavasti kannettu sielta halpaa kalijaa. Ja viinaa. Hirvilimpparipullo, 8€, kelepaa.

Heti lauantaina etsittiin paikallinen yokerho.. eihan tanne olla tultu hotellille hillumaan, eika taalla viitsis edes kauaa kerrallaan olla.. 25e sisaan, 10e drinkit, hyvin sopii joo meidan lomabudjetteihin. No maksettiin sit 70e uuden vuodenbilelipusta.. ja paastiin silla lauantainaki sisaan, jotain saastoa muka tehtiin, silti, aivan tolkuttoman hintanen lippu. Ja eilen oli drinkitki 15e, onneks saatiin drinkkiliput, ei voinu juoda ku sen yhden, ei vaan oo rahaa. Senhan tietaa ku baari on taynna ihmisia, ei siella oo kivaa enaa.. lahdettiinki sit Jarin kans pois joskus puoli yhden aikaan, otettiin taksi Duomolle, Milanon keskustorille, siella oli niin paljon parempi tunnelma. Vaikka joutukin pelkaa koko ajan raketteja, surutta niita vaan heittelivat ihmisjoukon keskelle, kuinkakohan moni kuoli.. tormattiin myos yhteen suomalaisporukkaan, niiden kanssa sit hengailtiin jonkun aikaa. Mukavia kavereita.

Taalla on kylma, ja nyt mun kurkku on kipee..

Lisaa myohemminen,

Jenni & 6 pienta kaapiota yrittavat paasta huomenna kotiin.

torstai, 31. toukokuu 2007

Melkein kesäloma vol 2.

Lauantai, tulis jo. Kaks päivää vaan mutta niin paljon kaikkea ennen sitä vielä. Aika kuluu taas pirun hitaasti. Katotaan vaan niin vettä sataa vaakasuoraan ja eteensä ei näe. kaikki viis päivää. On siinä ne pääsykokeetkin, parhaani teen. Lupaan sen. Mukava nähdä ne ihmiset siellä. 

sunnuntai, 20. toukokuu 2007

25 tuntia nukkumatta

Sunnuntai, 20.5.2007 Oulu, koti, olohuoneen lattia, lämpötiloista ei tietoa

Puuduttavan, uuvuttava ja raskas kotimatka takana. Laukun purkamiset jääköön huomiseen. Frendejä, irccaamista ja nukkumista tiedossa.

Oon väsyny.

Mutta kiva olla kotona.

perjantai, 18. toukokuu 2007

621

Perjantai 18.5. ilma: +34, merivesi: +32, altaan vesi: taydellista, huomenna kotiin

Viimesia hetkia nauttia kaukomaan ihanuuksista, vaan kylla sita odottaa jo aavistuksen kotiinlahtoakin. Viimeisen taydellisen aamiaisen jalkeen, joka jai vajaammaksi kuin yleensa, mitas eivat tarjonneet patonkia eika grillattuja tomaatteja,  suuntasimme suoraan altaalle, viimeista kertaa. Ja kyllahan luonoaiti meita hellikin. Muutamia poutapilvia, kevyt tuulen vire ja lampoasteita varmaan sata. Laatat varpaiden alla suorastaan polttavan kuumat. Mut ei voi valittaa. Taydellinen paiva ilman puolesta ollut kylla.

Manikyyrit ja pedikyyrit otettu, rusketusraidat hankittu, 621 batia viela tuhlaamatta, tuliaiset ostettu, matkalaukkukin melkein pakattu. Mitas tassa enaa tekis. Vettakin alkoi sataa nii ei voi ulkona maata.

Bonsaikin voi hyvin. Hyva hyva. Eipa silla etta oisin hetkeakaan epailly etteiko parjaisi Anskun hellassa hoidossa.

Eipa tassa, ritari assa, osaa enaa mitaan uutta kertoa. Ikava on kova. Frendeja, oikeita ja sita tv-sarjaa, omaa sankya (taalla on ihan kammottava, kova ku kivi), saunaa, kunnon suihkua, ruokaa, pyykinpesukonetta, hyvaa vetta, lapparia.. jne :)

Ansku, nahdaanhan sunnuntaina, joohanjoohanjoohan?

<3

 

torstai, 17. toukokuu 2007

Pusuja.

Torstai, ylihuomenna kotiin, ilma: +33, auringossa varmaan sata, merivesi: ehka 30. Nyt sataa, paivalla ei.

Kenelle ma tata nyt kirjotan ku Hanna meni mokille?

Aamulla herattiin taas normaali vointisina, sinansa ihan hyva. Ettei menny loppu loma pilalle. Mahtoi olla vaan auringonpistos. Tai jotain sellasta. Grillaamiset jatettiin vahan vahemmalle ihan suosiolla ja puolilta paivin lahdettiinkin laheiseen norsukylaan :) About tunnin mielenkiintoisen ratsastusretken jalkeen olo oli kuin lapsella jouluaattona lahjojen aukaisun jalkeen. Taas tuli koettua uutta ja mahtavaa. Aavistuksen pelottavaa se oli valilla, alamaet ei oo kivoja norsun selassa. Istuttiin ihan tukevan tuntuisessa korissa, kaks mahtui aina yhteen, mutta kylla se silti tuntui vaappuvan puolelta toiselle siina hitaassa menossa. Eika ne uudet kokemukset siihen loppuneet. Retken jalkeen meille oli norsushow, jossa vauvanorsu ja vissiinkin sen aiti, tanssivat, soittivat huuliharppua ja heilutti hulahulavannetta karsalla. Rehkimisesta palkitsimme norsuja banaaneilla, ne puolestaan marilla suukoilla poskelle. Ihan vaan yllattaen puun takaa tuli karsa kohti naamaa. Alkuhammennyksen jalkeen se oli tosi sopoa. Ja markaa.

Kun norsuista toivuttiin, hetken aikaa kaytiin virkistaytymassa uima-altaassa ja varjossa loikoilemassa, valipalalle nama lansimaalaiset turistit suuntasi makkariin. Alkaaka kiinnittako huomiota epaolennaiseen vaan tahan seuraavaan. Ovi aukastiin, siis sen makkarin, tarjoilija ohjasi meidat poytaan ruokalistan kanssa. Kylla. Otti tilauksen ja tarjoili ruuat poytiin. Tallaista kohtelua sai vain turistit. Paikalliset joutu hakee ite tiskilta. Myos roskat ne vei meidan puolesta. Ihime hommaa. En valita.

Kasi ylos kuka ei tienny veden olevan markaa. Tanne tuli vahan aikaa sitten oikeen kunnon Blondi uuden aviomiehensa kanssa haamatkalle. Suomalaisia siis. Ja ihan tosi, se meni altaaseen ja suorastaan huusi: "taahan on ihan markaa!", hetkinen, se on vetta, sen kuuluu olla markaa. Meidan paivan kohokohtia on ne kun ne tulee altaalle tai missa tahansa niita nahdaankin. Taallahan paikalliset kiittaa nostamalla kadet vastakkain kasvojen korkeudelle ja kumartaa pienesti. Eivatka ne tykkaan jos turistit tekee niin ku harvoin osaavat sen oikein. No taa blondihan tietenkin kumartelee jos joka valissa, ja aivan miten sattuu. Myotahapean tunne on mita suurin. Ja sen aviomies. Kunnon egostelija, paarynat kainaloissa kulkee menee, ja ui rolex kadessa. Ja rintalihakset on isommat ku paikallisten naisten tissit. Mika on arsyttavaa, koska taalla ois vaikka mita ihania alusvaatteita mutta ku eihan ne mahdu. Samaten kengat, mika siina on etta ei turistikohteissa voi olla yhta numeroa suurempia kenkia viela,

miksei.

Maanantaina tentti.