Kun serkkupoika soitti ja kysy lahdenko viettaa uutta vuotta Milanoon, ei sita tarvinnu kauaa pohtia. Perjantai, kun Raynairin kone vihdoin tunnin myohastymisen jalkeen saapui Milanoon, oli tama sekalainen seurakunta onnesta sekaisin.

Hymy hyytyy kuitenkin nopeasti, tama kolmen tahden hotellimme.. yhden antaisin Suomessa... ei mikaan ole mennyt niin kuin pitaisi. Eika asiaa helpota naiden kielitaidottomuus. Huoneiden lattialampotila on lahella viitta, kahdessa huoneessa ikkuna ei pysy kiinni, naatte myohemminen meidan laadukkaan patentin jolla korjasimme toisen ikkunoista. Alppipojilla surullisesti huonompi tuuri, Timppa lahti hakee kolmannen kerrokseen huoneestaan kaljaa ja sattu vilkasee mennessa toiseen kerrokseen, kaytavalla vesilammikko, ei mitaan, matka jatkuu ylospain. Paasee sinne huoneeseen nii lattialla on kolme senttia vetta ja luonnollisesti kaikki tavarat litimarat. Patteri oli niin sanotusti rajahtany. Sekasorto oli valmis. Ja kun niiden uudessa huoneessa ei lukko toimi, ei enaa jaksettu valittaa(seka pisteilla, etta ilman) vaikka siella oli passit jne. Aivan sama. Mutta on hyva etta meilla on yhteensa kolme huonetta, voidaan taydentaa toisten puutteita.

Ihmeellisia ihmisia nama italialaiset, viinaa myydaan supermarketissa, mutta niita supermarketteja ei oo missaan, tai ehka on, mutta ku eihan nama osaa neuvoa tieta sinne. No loydettiin kuitenkin yks ihan kohtuullisen matkan paasta ja ollaankin kiitettavasti kannettu sielta halpaa kalijaa. Ja viinaa. Hirvilimpparipullo, 8€, kelepaa.

Heti lauantaina etsittiin paikallinen yokerho.. eihan tanne olla tultu hotellille hillumaan, eika taalla viitsis edes kauaa kerrallaan olla.. 25e sisaan, 10e drinkit, hyvin sopii joo meidan lomabudjetteihin. No maksettiin sit 70e uuden vuodenbilelipusta.. ja paastiin silla lauantainaki sisaan, jotain saastoa muka tehtiin, silti, aivan tolkuttoman hintanen lippu. Ja eilen oli drinkitki 15e, onneks saatiin drinkkiliput, ei voinu juoda ku sen yhden, ei vaan oo rahaa. Senhan tietaa ku baari on taynna ihmisia, ei siella oo kivaa enaa.. lahdettiinki sit Jarin kans pois joskus puoli yhden aikaan, otettiin taksi Duomolle, Milanon keskustorille, siella oli niin paljon parempi tunnelma. Vaikka joutukin pelkaa koko ajan raketteja, surutta niita vaan heittelivat ihmisjoukon keskelle, kuinkakohan moni kuoli.. tormattiin myos yhteen suomalaisporukkaan, niiden kanssa sit hengailtiin jonkun aikaa. Mukavia kavereita.

Taalla on kylma, ja nyt mun kurkku on kipee..

Lisaa myohemminen,

Jenni & 6 pienta kaapiota yrittavat paasta huomenna kotiin.